Virolahden Tulkit ry
Sukuseuran synty ja vaiheet
Ensimmäinen sukukokouksemme pidettiin Tulkkilassa, Virolahden Ylä-Pihlajassa 4. päivänä elokuuta 1991.
Sukuseuramme Virolahden Tulkit ry perustettiin Ylä-Pihlajan Mäkipirtillä toisessa sukukokouksessa 8. päivänä elokuuta 1993.
Opettaja Santeri Tulkin aikanaan kirjoittama kuvaus ”Häviävää kylää” sukujemme kantavanhempien ja lukuisten sukumme nykyistenkin jäsenten kotikylästä, Virolahden pitäjän Ylä-Pihlajasta on julkaistu kirjana.
Virolahden Tulkit ry:n vaakuna on merkitty 11.11.1996 numerolla 752 Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteriin. Vaakunan värit ovat suvun alkukodin, Virolahden vaakunasta ja myös Karjalan maakuntavaakunasta. Leijonankäpälä viittaa suvun nimeen, sillä Pyhän Hieronymuksen, tulkkien ja kääntäjien suojelijan, attribuutti eli tunnus on leijona. Pihlaja viittaa Ylä-Pihlajan kylään Virolahdella, jossa on suvun kantatalo.
Sukuseuran lippu vihittiin 20. päivänä heinäkuuta 2002 pidetyssä viidennessä sukukokouksessa.
Sukukokouksia on pidetty yhteensä kymmenen.
Seuran lehden kahdeskymmeneskahdeksas numero ilmestyy kesäkuussa 2022.
|
Virolahden Tulkkien ensimmäisen sukukokouksen primus motor, koolle kutsuja ja organisoija oli sukuseuramme kunniajäsen, DI Pekka Ilmari Tulkki (1.1.1919-10.11.2008). Ensimmäinen kokous pidettiin 4.8.1991 Ylä-Pihlajassa Tulkkilan talossa ja sen pihapiirissä. Tässä kokouksessa asetettiin Pekka Tulkin ehdotuksesta toimikunta valmistelemaan perustamista ja kutsumaan kokoon perustava sukukokous. Pekka Tulkki oli toimikunnan jäsen ja mukana perustamisen kaikissa vaiheissa toimien perustetun seuran varapuheenjohtajana kaksi ensimmäistä kolmivuotiskautta.
|
|
|
| Viisi sukupolvea - Tahvo Tahvonpojan pojan Mikon poika Taneli (1842-1914) ja vaimonsa Saarastiina, poika Anton (1864-1936) ja vaimonsa Leenastiina, poika August (1891-1948) ja vaimonsa Saima, poika Aapo (1921-2011) ja vaimonsa Hanna, poika Jukka (1947- ) ja vaimonsa Maija.
|
|
Vaakunan käytöstä:
koko vaakunaa
