Virolahden Tulkit ry
Pyhä Hieronymus - sukuseuran vaakunasta
PYHÄ HIERONYMUS JA LEIJONA
Pyhä Hieronymus, joka lasketaan katolisen kirkon huomattaviin opettajiin, syntyi 300-luvun alkupuoliskolla. Hän oli oppinut mies, jolla oli hyvä kielipää; hän osasi hyvin latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Hän oli myös kirjallisuuden tuntija ja piti erityisesti antiikin kirjailijoiden muotokauniista kielestä.
Hieronymus käänsi Raamatun hepreasta ja kreikasta latinan kielelle. Tämä käännös, Vulgata, on edelleen katolisen kirkon virallinen Raamatun versio. Hieronymus viimeisteli Vulgatan Betlehemissä ja kirjoitti myöhemmin myös kommentaareja ja selityksiä Raamatun eri kirjoihin.
Hieronymuksen luostari Betlehemin laidassa oli erämaan tuntumilla. Kerrotaan, että kerran hänen ja veljesten kävellessä luostarin edustalla leijonauros tuli karjuen heitä kohti. Muut lähtivät karkuun, mutta Hieronymus pysyi rauhallisesti paikallaan. Hän huomasikin kohta, että leijonan käpälä oli ilmeisesti kipeä. Silloin hän ojensi kätensä sairasta käpälää kohden ja leijona antoi hänen koskettaa sitä. Hän näki siinä pitkän piikin ja onnistui vetämään sen tassusta. Sen jälkeen hän pyysi leijonaa seuraamaan itseään luostariin, jossa hän huolehti sen haavasta. Ja leijona jäikin luostariin, josta se lähti vain ravinnon hakuun.
Hieronymus julistettiin kuoltuaan pyhimykseksi ja näin hänestä tuli kielenkääntäjien ja tulkkien suojelupyhimys.
  
|
|
| Viisi sukupolvea - Tahvo Tahvonpojan pojan Mikon poika Taneli (1842-1914) ja vaimonsa Saarastiina, poika Anton (1864-1936) ja vaimonsa Leenastiina, poika August (1891-1948) ja vaimonsa Saima, poika Aapo (1921-2011) ja vaimonsa Hanna, poika Jukka (1947- ) ja vaimonsa Maija.
|
|
Vaakunan käytöstä:
koko vaakunaa
